Pelle Miljoona & Rockers : Juuret

Pyramid 1000 230752

Plaa plaa plaa - Suuret ikäluokat - Kaks vanhaa punkkaria - 8 tuntia - Mari on onnellinen - Ja matka jatkuu - Se tulee uniin - Syksy oli erillainen - Perseelleen - Kivipäät - EU-sotilas - Kun päässä soi - Eiks oo nastaa (olla elossa)


Rumba 8/96
Soundi 8/96


© Rumba 08/96 - Markku Halme

Kun Pelle pääsee juurilleen, on puolet pääosin erittäin mallikkaista kappaleista punkkia ja muuta juurirokkia, toinen puoli joko balladeja tai reggaepaloja. Enpä muinoin olisi uskonut, että myöhempien aikojen juuri-Pellessä ongelmaksi muodostuisivat nimenomaan tekstit, mutta näin vain pääsei käymään.
On ihan okei, kun parinkympin kriisissä painiskeleva jannu kertoo, mikä maailmassa ja yhteiskunnassa on päin helvettiä, mutta kun sama heppu vielä nelikymppisenä latelee periaatteessa yhtä hedelmällistä kritiikkiä, ei sitä aiemmat jutut täyteen hintaan ostanut enää jaksa kuunnella. Tämä on tylsää saarnaa, joka tarjoaa vähemmän positiivisia ratkaisuja kuin kirkonmiehet.

Räväkästi paiskottu mediakritiikki Plaa plaa plaa on minulle vain vaivaannuttava varjo muinaisesta TV:stä. Suuret ikäluokat yrittää kertoa, kenen takia kaikki nykyään on viturallaan, käskee kuulijaa nousemaan kapinaan ja jättää suosiolla sivuun kapitalismin voittomarssin. Se (ja EU ja uusi teknologia ja vähän kaikki muukin) nimittäin saavat osansa vasta Perseelleen-kappaleen tarttuvassa huutokertosäkeessä. Vielä muinoin Pelle omisti kannatusjoukoilleen kappaleen Nuoret sankarit. Nyt samoille tyypeille pelkästään piruillaan säveliltään koskettavassa balladissa Kaks vanhaa punkkaria, vain puolittain lempeään sävyyn.

Jos asiat jo olisivat sillä tolalla kuin Pelle profetoi, saattaisi sinkkiarkussa palaavan EU-sotilaan tarina olla koskettavakin juttu. Nyt se jää vain tyhjänpäiväiseksi ininäksi.

Valitusbiiseistä ainoa poliittisesti ja inhimillisesti korrekti on asianmukaisen unenomainen reggae-keinutus Se tulee uniin. Siinä ahdistava nykypäivä saa edes jotakuinkin mielekkään ja sitä kautta sieluun osuvan käsittelyn. Lopettava vapautus Eiks oo nastaa (olla elossa) tulee aivan liian myöhään. Masennus ja turhauma on jo housuissa.

Edes Tumpin tekemät positiivirallatukset Kun päässä soi ja Ja matka jatkuu eivät käännä kokonaisuutta ilon puolelle - puhumattakaan niistä kahdesta jälkipuberteettiuikutuksesta.

Jaksaakohan tästä muka helposti manipuloituva nuorisokaan innostua? Eiköhän heillä ole omat "tämänsä"?

MARKKU HALME
###
< Takaisin arvosteluihin


© Soundi 08/96 - Pertti Ojala

Pelle Miljoona on vuosien saatossa varioinut musiikkinsa ulkoasua, mutta punkhenkiseen ja toisaalta dylanimaisesti protestilaulutraditioiseen maaperään porautuvilta juuriltaan mies ei ole koskaan vieraantunut. Myös Juuret -levyllä on jäljellä vanha kunnon humaani vimma.

Pellen, Tumppi Varosen ja Devil Virtasen ronski soitto säestää pääosin tuttuja teemoja. Vaikka idealismi hetkittäin lipsuukin tekstillisiin latteuksiin ja asioiden uhkarohkeaan yksinkertaistamiseen, niin Juuret muistutttaa aiheellisesti etteivät kyynisyys, yltäkylläisyys ja tekopyhyys meitä pelasta.

Rakkautta ja reggaetta unohtamattoman Juuret albumin hauskin raita on Kaks vanhaa punkkaria. Valitettavan todentuntuisella biisillä lehdettömässä puussa istuvat vanhat varikset joutuvat kuuntelemaan puberteettinsa pitkittäneiden punkkareiden muisteloa siitä kuinka sekä kapina että pilvijuhlat menivät kännäämisen vuoksi sivu suun.

Pelle & Rockersin juuret ovat hyvässä maassa ja matka jatkuu.

PERTTI OJALA
###

< Takaisin arvosteluihin